Aamulla herätys 5.30... kärppänä ylös... kiva päivä luvassa, pääsee juoksemaan, kisaamaan... mietin vain että toivottavasti osaan sitten juosta hyvin > puolikas on mulle vielä niin uusi matka ja varsinkin kisana. Etten ala ahnehtimaan mutta etten myös himmailisi liikaa. Mietin että valmistava viikko oli mennyt muuta kuin valmistellen, en ollut tankannut, en ainakaan syöden ja juomiseenkaan en ollut juuri muistanut kiinnittää huomiota... en ollut ehtinyt mitään erikoista tehdä juoksemisenkaan suhteen, no tavallaan olin levännyt, en ollut lenkillä käynyt kuin edeltävänä maanantaina sillä reippaalla vitosella. Mutta en ollut huolissani, ei mulla olisi mitään menetettävää. Tämä olisi niin puhtaasti kokemuksen hakemista, pohja-ajan tekemistä. En ollut koskaan juossut puolikasta kisamielessä enkä muussakaan mielessä kuin kerran aikaisemmin. Kaikki olisi uutta. Mikä vapaa fiilis :) Toivottavasti seuraavalla kerrallakin osaan ottaa rennosti vaikka pohjat onkin nyt olemassa.
Mutta siis kohti Kankaanpäätä... keittelin termosmukiin kahvit ja tein leivän mukaan ja myös ison mehumukin tein mukaan... ei ollut nälkä mutta ajattelin että koitan saada syötyä siinä matkalla, ei sitä puolikasta kuitenkaan tyhin vatsoin jaksa. Ja olisihan sielä matkan varrella energiajuomaa tarjolla, 3.5 km välein, kyllä kaikella tällä liikkeessä pysyisi. Squeezy ei ollut mulle (tai siis vatsalleni) tuttu juttu mutta luotin teräsvatsaani, se ei ole ennenkään uusista jutuista säikkynyt :) Venyttelin ja hieroskelin jalkoja jotka tuntuvat aika jumittuneilta ja oikea takareisi kipuili... sitä en venytellyt, harmittelin edellispäivän kaatumistani, sillä vaikka en ollutkaan menossa palkintosijoja tavoittelemaan niin olisin toki halunnut pystyä tekemään nautittavan juoksun. Olin maksanut juoksukisasta, en kävelemisestä... Siinä venytellessä aika juoksi ja tuli jo kiirekin lähteä..
Jouni odottelikin pihassaan ja lähdimme nopsaan matkaan. Matka meni nopeaan siinä jutellessa ja pian olimmekin Kankaanpäässä. Ilmoittautumaan, kamppeita vaihtamaan, vähän arpomista vaatteiden kanssa... ulkona oli aika kolea sää mutta juostessa tulisi kuitenkin helposti kuuma... No, vaatteet saatiin valittua ja sitten pikkuisen verkkaa ja pian olikin aika mennä lähtöön. Hei, jengi lähti juoksemaan... apua, nytkö, en kuullut mitään pamausta tai vastaavaa... no lähdin juoksemaan muiden mukana, laumasielu :) Jahas, en muistanutkaan laittaa kelloa päälle... hakee satelliittia, hakee hakee hakee... Noin puolen kilsan kohdalla (laskin tämän myöhemmin jostain kilometrikyltistä) löytyi yhteys satelliittiin ja saatoin alkaa seuraamaan menoani myös kellon kautta. Lähdin juoksemaan miellyttävältä tuntuvaa vauhtia joka pysyi aika hyvin 6.15 tuntumassa. Myöhemmin tarkastelamani data näyttää hyvin tasaista viivaa vauhdin suhteen. Ei tule sellaista viivaa tässä omalla tiellä. Reitti oli kyllä mukavan tasainen vaihteeksi :)
5 km kohdalla alkoi tuntua lämpimältä, siihen asti palelin... sormet ei lämmeneet oikein koko aikana. Olisi pitänyt valita kunnon sormikkaat, noista hanskoista, ohuista sellaisista ei oikein ollut mihinkään mutta en tajunnut heittää poiskaan. Mutta 5 km kohdalla huomasin että jee, reiden kipu alkoi väistyä, kiva kiva! Juokseminen oli kivaa vaikka maisemilla ei nyt ihan kauheasti voinut kehuakaan. Mutta oli kiva katsella muita juoksijoita ja ihan vaan juosta. Ekan kiekan lähestyessä loppuaan huomasin ajattelevani että ihan kauheaa jos tää pitäis nyt jättää tähän. Tuntui hyvältä juosta. Mutta toisella kierroksella pian ekan juomapisteen jälkeen alkoi takareisi taas vaivata ja se vaivasi sitten loppuun saakka. Mutta silti oli hyvä juosta, noin muuten. Jaksoin hyvin tuota vauhtia tuon matkan, ja se havainto tuotti mulle iloa :)
Pian viimeisen juomapisteen jälkeen minut ohitti pariskunta jotka molemmat huohottivat aika raskaasti ja ajattelin että jos noin raskaasti hengittävät ihmiset jaksaa ohittaa minut joka hengittelen ihan normaalisti niin eihän se käy päinsä. Lisäsin siis vauhtia ja ohitin tuon pariskunnan... juoksin hetken aikaa yksin ja sitten joku vanhempi mies ohitti minut, otin siitä peesin ja hetken aikaa siinä juoksimme... sitten mietin että nyt olisi viimeiselle parille kilsalle turvallista kiristää vielä vähän vauhtia että vaikka jalkaan alkaisi sattua kunnolla niin aika olisi kuitenkin jo ihan kohtuullinen. Ohitin peesini ja pian ylitinkin maalilinjan ajassa 2.12.13 (nettoaika), hyvässä kunnossa ja tyytyväisenä kivaan lenkkiin :)
Saako sanoa että olen tyytyväinen juoksuuni :)
ps. Kiitos kuvasta Saara :)
